Luento: Sosiaalipolitiikka ja elinolot Venäjällä
Ikäihmisten yliopisto
Porvoossa, 6. helmikuuta 2014

Markus Kainu
tohtorikoulutettava
Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto &
Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto

Vuosien 1992-2000 aikana

• bkt laski 38 %
• teollisuustuotanto 45 %
• maataloustuotanto 36 %
• kiinteät investoinnit 71 %
• viljan tuotantoala ja maidon ja perunan tuotanto puolittuivat
• raaka-aineiden osuus viennistä kasvio 66 %:sta 81 %:iin

Köyhyys

• 90-luvun alussa 80 % N-liiton minimikulutusbudjetin alapuolella
  • uusi fysiologinen minimi
  • uuden köyhyysrajan arvo puolet entisestä
  • tämän päivän pienituloinen on puolet köyhempi kuin neuvostoliittolainen pienituloinen
• yhtenä syynä oli reaalituĺojen raju lasku, toisena palkkarästit yritysten palkkarästi

Eriarvoisuus

• 1985 suurituloisin 10 % ansaitsi 3-4 krt pienituloisin 10 %
• 1992 ero oli 10x, ja 1995 26x. Vuonna 2009 17x

Työttömyys

• ~1995 20 % työttömänä, 2003 ~9 %
• piilotyöttömyys virallisen työttömyyden ohella ~33 % työvoimasta

Väestökriisi

• 1970 - 1990 vuosittain 770 000 väestönkasvu
• 1992 väestä alkoi pienentyä ja 1990-luvulla väheni 9 miljoonalla
• vuoteen 2005 mennessä yli 25 000 tyhjentynyttä kylää ja saman verran alle 10 ihmisen kylää

Perheen kriisi

• perheen merkitys vähentynyt?
• sosiaalisten orpojen määrän kaksinkertaistui 1995 - 2005. ns. 3. orpojen aika
• laitoksissa ~250 000 lasta, joista vanhemmat eivät huolehdi
• orpojen ja katulasten

• uudistusten painopiste oli talouden rakenteiden nopeassa muuttamisessa
• sosiaalipolitiikan uudistukset olivat talouspolitiikan “sivuvaikutuksia”
  • valtion budjetin keventäminen tärkein päämäärä
  • erimuotoisella markkinoiden vapauttamisella, yksityistämisellä ja hallinnon hajauttamisella pyrittään rajoittamaan valtion roolia hyvinvoinnin järjestämisessä
  • voidaan puhua “hyvinvointivaltion vetäytymisestä” kaikilla hyvinvoinnin sektoreilla
• sosiaalipolitiikan näkökulmasta uudistukset olivat ristiriitaisia ja radikaalit muutokset usein heikosti suunniteltuja ja toimeenpantuja, mikä hidasti uusien rakenteiden syntymistä
• keskusjohtoinen sosiaalipolitiikan hallinto kuitenkin purettiin ja järjestelmästä tuli hajautettu. alueellinen ja altis erilaisille väärinkäytöksille

• Putin nosti sosiaalipolitiikan uudistamisen tärkeimmäksi tehtäväksi kaikilla hallituksen ja hallinnon tasoilla -> tavoitteena keskusjohtoisuuden lisääminen
• Toisen kauden alussa käänne ns. staattisempaan suuntaan ja uusien kansallisten prioriteettiohjelmien esittely terveyden, koulutuksen, asumisen ja maatalouden sekä erityisen väestöllisen ohjelman luominen
• Poliitiikan painopisteiden ohella vuonna 2006 toteutettiin hallinnollinen kuntauudistus, joka muutti federaation, alueiden ja kuntien välisiä voimasuhteita
• Putinin kauden ajan kestänyt öljyn kallistuminen ja talouden kasvu siivittivät uudistuksia. On puhuttu ns. öjyvetoisesta sosiaalipolitiikasta Putinin aikana
• vaikka sosiaalipolitiikka on ollut painopisteenä, eivät sosiaalimenot ole kasvaneet juuri muita julkisia menoja nopeammin

• väestö tulotaso nousi, mutta eriarvoisuus ei merkittävästi laskenut
• alueet alkoivat jakautua rikkaisiin ja köyhiin
  • toiset tulivat toimeen omilla budjettivatoilla, toiset riippuvaisia valtion tuista
• sosiaalinen turvattomuus on säilynyt
  • asumisen hinta noussut, ns. kommunalkoissa asuu vielä paljon ihmisiä
  • eriarvoisituminen
  • sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu ja saatavuus
• sosiaalipolitiikan vastuuta on siirretty alueille

• sosiaalietuuksien heikko kohdentuvuus osa neuvostoperintöä
  • hintatuet ja luontoisetuudet yleisä tukimuotoja
  • saajien kategoriat perustuivat ansioihin, ei sosiaalisiin tarpeisiin
• 1990-luvulla miltei puolet kansalaisista kuului etujen piiriin
• Yli 80 % köyhistä kotitalouksista sellaisia joissa joku on töissä
• sosiaaliturvan uudistuksista huolimatta vanha järjestelmä pysyi
  • esim. asumistukea 2000-luvun alussa sai kahdesta eri järjstelmästä, arvion mukaan 14 % prosenttia tuesta kohdentui köyhiin perheisiin
• luontoisetuuksien rahamääräistäminen 2005 alkaen
  • velvollisuudet valtion, alueen ja kuntien välillä uusiksi
  • suurin ryhmä sotaveteraanit ja invalidit paikallisliikenteeseen, lääkkeisiin ja kuntoutukseen
  • alueet saivat valita muuttivatko etuudet rahaksi ja myös ihmiset saivat valita ottavatko etuuden rahana vai ns. sosiaalipakettina
  • herätti voimakasta vastustusta